SNN SUOMI

Luotettavia uutisia Suomesta ja maailmalta

THL:n tutkimus: Orpon hallituksen politiikka on leikannut pienituloisimpien tuloja 80 eurolla kuukaudessa

THL:n laskelmien mukaan hallituskauden 2023–2027 sosiaaliturva- ja veromuutokset heikentävät alimman tulokymmenyksen kotitalouksien tuloja kahdeksan prosenttia eli noin 80 eurolla kuukaudessa aikuista kohden.

Lukuaika noin 4 min

THL:n tutkimus: Orpon hallituksen politiikka on leikannut pienituloisimpien tuloja 80 euro

Kuva: SNN Suomi

Riffat Kausar
Skandinavian uutiset, Suomi

Pienituloisten tulot heikkenevät merkittävästi pääministeri Petteri Orpon hallituksen sosiaaliturva- ja veromuutosten seurauksena. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uuden selvityksen mukaan hallituskauden 2023–2027 muutokset laskevat alimman tulokymmenyksen kotitalouksien tuloja aikuista kohden kahdeksan prosenttia eli keskimäärin noin 80 euroa kuukaudessa.

Kysymys on ensimmäisestä laskelmasta, jossa koko kuluvan hallituskauden muutosten vaikutuksia on arvioitu yhdessä. THL:n mukaan kyse on siten eräänlaisesta vaikutusarviosta hallituksen kauden kokonaisuudesta.

Mitä THL:n laskelmat osoittavat

Tulonmenetys kohdistuu kaikkein pienituloisimpaan kymmenykseen, ja se on laskettu aikuista kohden. Samalla pienituloisten ihmisten määrän arvioidaan kasvavan noin 102 000 hengellä, joista noin 22 000 on lapsia.

Muutos ei jakaudu tasaisesti. THL:n laskelmien mukaan tulonmenetykset keskittyvät kotitalouksiin, jotka jo valmiiksi selviytyvät niukoilla tuloilla. Heidän kohdallaan jo kymmenien eurojen kuukausittainen muutos vaikuttaa siihen, miten arjen välttämättömät menot – ruoka, asuminen, sähkö ja terveydenhuolto – saadaan katettua.

Muutosten taustalla asumistuki ja työttömyysturva

THL:n mukaan tulonmenetykset johtuvat ennen kaikkea asumistukeen ja työttömyysturvaan kohdistuvista leikkauksista. Nämä ovat etuuksia, joilla on merkittävä rooli pienituloisten kotitalouksien toimeentulossa, ja siksi muutokset niissä näkyvät suoraan käytettävissä olevissa tuloissa.

Tulokset ovat linjassa aiempien arvioiden kanssa. THL on aiemmin kertonut, että leikkaukset pienentävät työttömien kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja jopa viidenneksellä ja että perustoimeentulotuki on aiemmin luultua heikompi suoja köyhyysrajan alapuolelle putoamista vastaan.

Työttömät kärsivät eniten

Suurimmat rahamääräiset menetykset kohdistuvat työttömiin. Sosiaaliturvaetuuksien ja verotuksen muutokset ovat vähentäneet sellaisten ihmisten käytettävissä olevia tuloja, joilla oli jo ennestään vaikeuksia selviytyä arjen menoista.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että samaan aikaan kun työttömyysturvaan tehdään leikkauksia, työttömän kotitalouden on katettava samat kiinteät menot – vuokra, sähkö, ruoka – pienemmällä summalla. Erityisen vaikeassa asemassa ovat perheet, jotka ovat riippuvaisia etuuksista välttämättömien elinkustannustensa kattamisessa.

Suurituloisimmat hyötyvät

Selvityksen mukaan muutokset eivät kohdistu samalla tavalla kaikkiin tuloryhmiin: samalla kun pienituloisimpien tulot laskevat, hyvätuloisimpien tulot kasvavat. Ero johtuu siitä, että leikkaukset kohdistuvat etuuksiin, joita pienituloiset käyttävät, kun taas veromuutokset painottuvat toisin.

Kokonaisuutena muutos kasvattaa tulojen välistä eroa. Tämä on keskeinen havainto, koska tuloerojen kehitys vaikuttaa pitkällä aikavälillä muun muassa lasten koulutusmahdollisuuksiin ja terveyseroihin.

Mitä pienituloisuus tarkoittaa Suomessa

Suomessa henkilö määritellään pienituloiseksi, jos hänen tulonsa jäävät alle 60 prosenttiin väestön mediaanitulosta. Vuonna 2023 tämä raja oli yksinasuvalle noin 1 470 euroa kuukaudessa. Pienituloisuuden raja on siis suhteellinen: se liikkuu sen mukaan, miten muiden tulot kehittyvät.

Tästä syystä myös etuuksien riittävyyttä arvioidaan suhteessa muuhun väestöön, ei pelkkänä euromääränä. Kun sekä etuuksia leikataan että muiden tulot kasvavat, pienituloisten asema heikkenee kahdesta suunnasta yhtä aikaa.

Mitä seuraavaksi

THL:n selvitys on viranomaisarvio, joka ei itsessään muuta päätöksiä. Se kuitenkin antaa pohjan sille keskustelulle, jota käydään siitä, miten hallituksen talouspoliittiset tavoitteet ja riittävän sosiaaliturvan turvaaminen voidaan sovittaa yhteen.

Hallitus ei ole toistaiseksi ilmoittanut muutoksia linjaansa työttömyysturvan tai asumistuen osalta. Sosiaaliturvauudistusten vaikutukset pienituloisiin perheisiin, työttömiin ja yhteiskunnalliseen tasa-arvoon pysyvät siksi keskeisinä julkisen keskustelun kysymyksinä.

Mitä etuuksien leikkaukset tarkoittavat arjessa

Asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset vaikuttavat suoraan siihen, paljonko rahaa jää jäljelle kiinteiden menojen jälkeen. Pienituloisessa kotitaloudessa ei ole juuri joustovaraa: vuokra ja sähkö ovat pakollisia menoja, ja ruokamenoista tingitään viimeisenä.

Siksi etuuksiin tehty muutos ei näy vain tilastoissa vaan siinä, miten perheet suunnittelevat viikkoaan. Lapsiperheissä vaikutus kohdistuu suoraan lasten arkeen.

Lue myös: Palkka-avoimuuslaki hyväksyttiin eduskunnassa · Teollisuuden tilaukset kasvoivat 24,5 prosenttia · Migrin käsittelyajat: oikeusasiamies löysi merkittäviä ongelmia.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) · Valtioneuvosto.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä THL:n selvitys osoittaa?

Sen mukaan hallituskauden 2023–2027 sosiaaliturva- ja veromuutokset laskevat alimman tulokymmenyksen kotitalouksien tuloja kahdeksan prosenttia eli noin 80 euroa kuukaudessa aikuista kohden.

Kuinka moni ihminen putoaa pienituloisten joukkoon?

THL:n laskelmien mukaan pienituloisten määrä kasvaa noin 102 000 hengellä, joista noin 22 000 on lapsia.

Mistä tulonmenetykset johtuvat?

Ennen kaikkea asumistukeen ja työttömyysturvaan kohdistuvista leikkauksista.

Ketkä kärsivät eniten?

Suurimmat rahamääräiset menetykset kohdistuvat työttömiin ja kotitalouksiin, jotka ovat vahvasti riippuvaisia sosiaaliturvaetuuksista.

Muuttuuko päätöksiä selvityksen myötä?

Selvitys on viranomaisarvio eikä muuta päätöksiä itsessään. Hallitus ei ole toistaiseksi ilmoittanut muuttavansa linjausta.