SNN SUOMI

Luotettavia uutisia Suomesta ja maailmalta

,

Stubb ja Burnham: Euroopan oltava mukana Ukrainan neuvotteluissa

Presidentti Stubb ja Britannian pääministeri Andy Burnham keskustelivat puhelimessa Ukrainasta ja EU–Britannia-suhteista.

Lukuaika noin 10 min

Stubb Burnham Ukraina – Stubb ja Burnham: Euroopan oltava mukana Ukrainan neuvotteluissa

SNN Suomi · presidentti Stubb ja pääministeri Burnham

Stubb Burnham Ukraina — SNN Suomen toimitus

Ukrainan neuvottelut ja Euroopan rooli niissä olivat keskeisiä aiheita, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi sunnuntaina käyneensä puhelinkeskustelun Britannian pääministerin Andy Burnhamin kanssa. Keskustelun aiheina olivat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja viime viikon neuvottelut Brysselissä sekä Britannian ja EU:n suhteiden kehitys.

Ukrainan neuvottelut: mitä Stubb ja Burnham kertoivat puhelussa

Ukrainan neuvottelujen osalta Stubbin oman julkaisun mukaan keskustelussa käytiin läpi Ukrainan tilannetta ja Brysselin rauhanneuvotteluja. Presidentin mukaan oli tärkeää, että työ oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamiseksi oli etusijalla ja jatkui nopeasti – ja että laajemman keskustelun aika Euroopan turvallisuudesta on vasta sodan jälkeen. Hän korosti myös poliittisen, taloudellisen ja puolustusmateriaalituen jatkamista Ukrainalle.

Britannian hallituksen virallinen tiedote puhelusta vahvistaa saman sisällön: johtajat aloittivat Ukrainan tilanteesta ja viime viikon Brysselin rauhanneuvotteluista, ja heidän mukaansa työ oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan puolesta oli tärkeää pitää etusijalla ennen laajempaa keskustelua Euroopan turvallisuudesta. Tiedotteen mukaan myös pääministeri Burnham katsoi, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin ole ollut tosissaan rauhan suhteen.

Ukrainan neuvottelujen tausta ja Euroopan rooli

Puhelu jatkaa Stubbin aktiivista Ukraina-diplomatiaa. Presidentti on viime viikkoina puhunut muun muassa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja Venäjän presidentin kanssa sekä osallistunut rauhankeskusteluihin Oslossa. Eurooppalaiset johtajat ovat pyrkineet varmistamaan, että Eurooppa on mukana prosessissa, jossa Yhdysvallat ja Venäjä ovat keskeisiä toimijoita.

Neuvottelujen aikataulu on tiivistynyt: Abu Dhabissa on määrä käydä rauhanneuvotteluja marraskuun 10.–11. päivänä, ja Brysselissä on järjestetty Ukrainan jälleenrakennusta koskevia neuvotteluja liittolaisten kanssa. EU:n ja Britannian suhteet ovat samaan aikaan oma kysymyksensä, jota johtajat käsittelivät puhelussa erikseen.

Mitä Ukrainan neuvotteluista ei ole vahvistettu

Neuvottelujen sisällöstä, osallistujista ja mahdollisista sitoumuksista ei ole julkista yksityiskohtaista tietoa. Euroopan rooli prosessissa on avoin: useat Euroopan pääkaupungit ovat vaatineet, että Eurooppa istuu neuvottelupöydässä, mutta muotoa ei ole sovittu julkisesti. Venäjän aikomuksia arvioidaan lähinnä diplomaattien näkemysten perusteella – useat eurooppalaiset virkamiehet ovat arvioineet, että Venäjä pyrkii lähinnä viivyttämään neuvotteluja talven ajaksi. SNN Suomi ei ole itsenäisesti todentanut neuvottelujen kulkua koskevia arvioita.

Miksi tällä on väliä

Suomen kannalta kysymys ei ole vain Ukrainasta vaan siitä, millaisessa järjestyksessä Euroopan turvallisuudesta päätetään. Presidentin muotoilu – rauha ensin, laajempi turvallisuuskeskustelu sodan jälkeen – asettaa Suomen ja muiden Euroopan maiden prioriteetin: ensin on lopetettava sota oikeudenmukaisin ehdoin, ja vasta sen jälkeen on mahdollista käydä laajempaa keskustelua Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista. Jos Eurooppa jää neuvottelujen ulkopuolelle, sen on vaikeampi vaikuttaa siihen, millainen rauha syntyy ja millainen turvallisuusjärjestely siitä seuraa.

Kuva: Presidentti Alexander Stubb (lehdistökuva). Todennettu: Scandinavian News Agency Finland.

Lue myös: Kotimaan uutiset – Lue myös tuoreimmat kotimaan uutiset.

Lähteet: Britannian hallituksen virallinen tiedote puhelusta.

Ukrainan neuvottelut: aikajana ennen puhelua: mitä ennen puhelua tapahtui

Ukrainan neuvottelut eivät ala tästä puhelusta:, vaan osa tiivistynyttä diplomatiaa. Lokakuun lopulla presidentti Stubb osallistui Oslossa Ukrainan rauhanprosessia ja sodanjälkeistä jälleenrakentamista koskeviin keskusteluihin. Marraskuun alussa Brysselissä käytiin neuvotteluja Ukrainan jälleenrakennuksesta keskeisten liittolaisten kanssa, ja eurooppalaiset johtajat ovat viime viikkoina käyneet useita puheluja samoista aiheista.

Presidentti Stubb on aiemmin puhunut muun muassa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa ja käynyt pitkän puhelun Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Eurooppalaiset virkamiehet ovat kuvailleet yhteydenpitoa rakentavaksi, mutta samaan aikaan useat diplomaatit ovat arvioineet, että Venäjä pyrkii lähinnä viivyttämään neuvotteluja talven yli. Tämä ristiriita – rakentavaksi kuvailtu yhteydenpito ja epäluottamus aikomuksiin – on ollut koko syksyn ajan Euroopan Ukraina-diplomatian taustalla.

Neuvottelujen seuraava vaihe ajoittuu marraskuun alkuun: Abu Dhabissa on määrä käydä rauhanneuvotteluja 10.–11. marraskuuta. Kremlin on kerrottu lähettävän paikalle korkean tason diplomaatteja ja sotilasvirkamiehiä, ja Ukrainan valtuuskuntaa johtaa tiedustelupalvelun johtaja. Euroopan maiden osallistumisesta neuvotteluihin on käyty erillistä keskustelua, eikä Euroopan roolin muodosta ole julkista sopua.

Suomen linja: rauha ensin, turvallisuusarkkitehtuuri sen jälkeen

Ukrainan neuvottelujen osalta presidentin muotoilu oli linjaus sinänsä. on linjaus sinänsä. Stubbin mukaan oli tärkeää, että työ oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamiseksi oli etusijalla ja jatkui nopeasti – ja että laajemman keskustelun aika Euroopan turvallisuudesta on vasta sodan jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomi asettaa rauhanprosessin etenemisen Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria koskevan keskustelun edelle.

Suomelle tämä järjestys on looginen: maan itäraja on Naton raja, ja pysyvä rauha Ukrainassa vaikuttaa suoraan Suomen turvallisuusympäristöön. Samalla linjaus on varoitus siitä, että jos Eurooppa jää neuvottelujen ulkopuolelle, sen on vaikeampi vaikuttaa siihen, millaisia turvallisuusjärjestelyjä sodan jälkeen syntyy. Tästä syystä useat Euroopan pääkaupungit ovat vaatineet näkyvää roolia neuvotteluissa – Italian pääministeri on esimerkiksi vaatinut EU:lta yhtenäistä ääntä ja päätöstä EU:n neuvottelijasta joulukuussa.

EU–Britannia-suhteet ja puolustusyhteistyö

Puhelussa käsiteltiin Ukrainan lisäksi Britannian ja EU:n suhteiden kehitystä. Aihe liittyy suoraan Ukrainan tukemiseen: Euroopan turvallisuuspolitiikassa Britannian osallistuminen rahoitukseen, puolustusmateriaalin hankintaan ja sodanjälkeiseen jälleenrakentamiseen on ollut merkittävässä roolissa, ja EU:n ja Britannian suhteiden tiiviys määrittää, miten tehokkaasti tuki kanavoituu.

Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella puhelussa ei sovittu uusista sitoumuksista eikä päätetty uusista tukipaketeista. Se, mitä johtajat kertoivat, on näin ollen ennen kaikkea linjaus: tuen jatkuminen poliittisesti, taloudellisesti ja puolustusmateriaalin osalta sekä se, että Euroopan on oltava mukana neuvotteluissa.

Ukrainan neuvottelut: mitä seuraavaksi on syytä seurata

Seuraavat viikot ratkaisevat, konkretisoituuko Euroopan rooli vai johtaako prosessi edelleen neuvotteluihin, joissa Euroopan painoarvo jää vähäiseksi. Kaksi yksittäistä hetkeä ovat tässä avainasemassa: Abu Dhabin neuvottelut 10.–11. marraskuuta ja se, miten EU päättää omasta neuvotteluroolistaan. Suomen osalta kysymys on erityisen suora: se on Euroopan unionin jäsen, jonka raja on Venäjän naapurissa, ja samalla yksi niistä maista, jotka ovat pitäneet rauhan etenemistä kaiken muun edellä.

Alla keskeiset luvut Ukrainan neuvottelut -aiheesta.

Ukrainan neuvottelut: miksi juuri nyt?

Ukrainan neuvottelut ovat tiivistyneet syksyn aikana useista syistä. Yhdysvaltain vaalit muuttivat Washingtonin poliittista tilannetta, ja Euroopan pääkaupungit haluavat varmistaa, ettei rauhan ehdoista päätetä niiden ulkopuolella. Samalla talvi lähestyy: energian tuotantoon ja jakeluun kohdistuvat iskut tekevät Ukrainan asemasta vaikeamman juuri silloin, kun neuvottelujen pitäisi edetä.

Ukrainan neuvottelut eivät kuitenkaan ole yksi yhtenäinen prosessi. Niihin kuuluu ainakin kolme erillistä kehää: kahdenvälinen yhteydenpito Venäjän ja Ukrainan kanssa, monenväliset rauhankeskustelut (esimerkiksi Abu Dhabissa), sekä jälleenrakennusta ja tukea koskevat neuvottelut eurooppalaisten liittolaisten kesken. Stubbin ja Burnhamin puhelu asettuu näistä ensimmäiseen ja kolmanteen: se on kahdenvälinen linjauspuhelu, jossa käsiteltiin samalla Euroopan yhteistä roolia.

Ukrainan neuvottelut ja Euroopan rooli: mitä Euroopan maat vaativat

Ukrainan neuvotteluissa Euroopan keskeinen huoli on yksinkertainen: kuka istuu pöydässä, kun rauhan ehdoista sovitaan? Useat Euroopan pääkaupungit ovat vaatineet, että Eurooppa on mukana sekä neuvotteluprosessissa että sen täytäntöönpanossa. Italian pääministeri on vaatinut EU:lta yhtenäistä ääntä ja päätöstä EU:n omasta neuvottelusta vastaavasta tahosta joulukuussa. Tämä kertoo siitä, että Euroopan sisällä ei ole vielä yksimielisyyttä siitä, millä muodolla unioni on mukana.

Suomen näkökulmasta kysymys on erityisen konkreettinen. Suomi on Venäjän naapuri, Naton jäsen ja maa, jonka turvallisuusympäristö määrittyy pitkälti sen mukaan, millainen rauha Ukrainaan syntyy ja millaisia turvatakeita prosessiin liitetään. Presidentti Stubbin muotoilu – rauha ensin, laajempi Euroopan turvallisuuskeskustelu vasta sodan jälkeen – on linjaus, joka asettaa järjestyksen selväksi.

Ukrainan neuvottelut ja Venäjän aikomukset

Ukrainan neuvottelujen keskeinen epävarmuus liittyy Venäjän aikomuksiin. Useat eurooppalaiset diplomaatit ovat arvioineet, että Venäjä pyrkii viivyttämään neuvotteluja ja käyttämään talvea hyväkseen. Tätä arviota tukee se, että sotatoimet eivät ole päättyneet neuvottelujen aikana: energian tuotantoon ja siirtoon kohdistuvat iskut ovat jatkuneet, ja niiden tarkoituksena on ollut vaikeuttaa Ukrainan talvea.

Britannian pääministerin mukaan Venäjän presidentti ei ole ollut tosissaan rauhan suhteen. Tämä arvio on merkittävä siksi, että se tulee hallitukselta, joka on ollut tiiviisti mukana Ukrainan tukemisessa. Ukrainan neuvottelujen eteneminen riippuu siis siitä, saadaanko Venäjän todellinen sitoutuminen selville – ja siitä, miten Eurooppa ja Yhdysvallat reagoivat, jos sitä ei synny.

Ukrainan neuvottelut ja talvi: energian merkitys

Ukrainan neuvottelujen aikatauluun vaikuttaa suoraan energiatilanne. Iskut voimalaitoksiin ja siirtoverkkoon ovat toistuneet, ja ne heikentävät sekä siviiliväestön oloja että teollisuuden toimintaa. Tästä syystä Ukrainan tukeminen energian osalta – ilmatorjunta, varaosat, siirtoverkon korjaus – on ollut keskeinen osa tukikeskustelua samalla kun poliittisesta rauhasta neuvotellaan.

Ukrainan neuvottelujen kannalta talvi on kaksiteräinen: toisaalta se lisää painetta saada aikaan tuloksia, toisaalta se antaa Venäjälle mahdollisuuden käyttää energiaa painostuskeinona. Eurooppalaiset päättäjät ovat korostaneet, että tuen jatkuminen on välttämätöntä, jotta Ukraina voi neuvotella uskottavasta asemasta.

Ukrainan neuvottelut ja Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri

Ukrainan neuvottelujen lopputulos määrittää pitkälti sen, millaiseksi Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri muotoutuu. Presidentti Stubbin muotoilu siitä, että laajemman keskustelun aika on vasta sodan jälkeen, kertoo siitä, että Suomi haluaa erottaa rauhanprosessin ja turvallisuusjärjestelyjä koskevan keskustelun toisistaan. Käytännössä nämä kaksi kuitenkin kytkeytyvät yhteen: rauhansopimukseen liitettävät turvatakeet ovat osa Euroopan turvallisuusjärjestystä.

Tästä syystä Ukrainan neuvotteluja seurataan Suomessa tavallista tarkemmin. Prosessin eteneminen, Euroopan rooli siinä ja se, millaisia sitoumuksia syntyy, määrittävät Suomen turvallisuuspoliittista liikkumavaraa vuosiksi eteenpäin. Presidentin ja pääministerin puhelu on yksi askel tässä prosessissa – ei sen loppu, mutta ei myöskään sen alku.

Stubb burnham ukraina: keskeiset tiedot

Keskeiset tiedot

  • Stubb Burnham Ukraina: mitä asiasta tiedetään ja mitä ei ole vahvistettu
  • Stubb Burnham Ukraina: mitä asiasta tiedetään ja mitä ei ole vahvistettu
  • Stubb Burnham Ukraina: mitä asiasta tiedetään ja mitä ei ole vahvistettu
  • Stubb Burnham Ukraina: mitä asiasta tiedetään ja mitä ei ole vahvistettu
  • Mitä: presidentti Stubb ja Britannian pääministeri Andy Burnham kävivät puhelinkeskustelun Ukrainasta ja EU–Britannia-suhteista
  • Milloin: sunnuntaina 8. marraskuuta 2026; Stubb kertoi siitä omassa julkaisussaan ja Britannian hallitus julkaisi virallisen tiedotteen
  • Sisältö: Ukrainan tilanne, viime viikon Brysselin rauhanneuvottelut, työ oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan puolesta etusijalla, laajempi Euroopan turvallisuuskeskustelu vasta sodan jälkeen
  • Tuki Ukrainalle: presidentin mukaan poliittista, taloudellista ja puolustusmateriaalitukea on jatkettava
  • Aikataulu: Abu Dhabin rauhanneuvottelut on kaavailtu 10.–11. marraskuuta; Brysselissä on käyty Ukrainan jälleenrakennusneuvotteluja
  • Avoinna: neuvottelujen sisältö ja Euroopan rooli niissä; Venäjän aikomukset

Usein kysytyt kysymykset

Mitä Stubb ja Burnham sopivat?

Julkisten tietojen mukaan he eivät kertoneet konkreettisista sitoumuksista, vaan keskustelivat Ukrainan tilanteesta, Brysselin neuvotteluista, rauhan etenemisestä ja tuen jatkamisesta Ukrainalle sekä EU–Britannia-suhteista.

Miksi Euroopan rooli on kiista?

Koska neuvotteluissa keskeisiä ovat Yhdysvallat ja Venäjä, ja Euroopan pääkaupungit haluavat varmistaa, että ne ovat mukana päättämässä järjestelyistä, jotka koskevat Euroopan turvallisuutta.

Mitä ”laajempi keskustelu Euroopan turvallisuudesta” tarkoittaa?

Presidentin muotoilun mukaan varsinainen Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria koskeva keskustelu käydään vasta sodan jälkeen – ei samanaikaisesti rauhanneuvottelujen kanssa.

Onko Ukrainan tuki muuttumassa?

Presidentin mukaan tukea on tarkoitus jatkaa poliittisesti, taloudellisesti ja puolustusmateriaalin osalta. Uusista päätöksistä ei tiedotettu puhelun yhteydessä.

Mitä seuraavaksi?

Huomio siirtyy Abu Dhabin neuvotteluihin 10.–11. marraskuuta ja siihen, millaisen roolin Eurooppa niissä saa.