venäläinen kaasu — Abida Kahlun
Helsingin toimituksen päällikkö, SNN Suomi
Venäläinen kaasu on palannut eurooppalaisen energiapolitiikan keskiöön tavalla, jota pidettiin vielä vuosi sitten mahdottomana. Yhdysvallat on esittänyt Euroopalle venäläisen kaasun ostojen jatkamista osana Ukrainan rauhanneuvotteluja, ja ehdotus on kirvoittanut Euroopassa poikkeuksellisen suoran vastareaktion: Euroopan komissio on torjunut ajatuksen, ja useat suurten jäsenmaiden hallitukset ovat ilmoittaneet, etteivät ne ole kiinnostuneita rakentamaan uudelleen riippuvuutta Venäjästä.
Mitä Yhdysvallat ehdottaa venäläisen kaasun osalta
Kansainvälisen talousmedian mukaan Yhdysvallat tukee venäläisen kaasun myynnin nopeaa jatkamista Eurooppaan Ukrainan kautta kulkevia putkia pitkin. Ehdotus liittyy neuvotteluihin energiatulitauosta ennen talvea, ja sen ovat nostaneet esiin Yhdysvaltain presidentin rauhanneuvottelijat käydessään Moskovassa ja Kiovassa syyskuussa.
Ajatus on taloudellisesti yksinkertainen ja poliittisesti vaikea: venäläisen kaasun ostojen jatkaminen toisi Moskovalle merkittäviä tuloja ja palauttaisi sen vaikutusvaltaa Euroopassa. Juuri tästä syystä ehdotus on herättänyt Euroopassa vastalauseita myös niissä maissa, jotka ovat tukeneet Ukrainaa kaikkein voimakkaimmin. Kun Venäjä esittelee itseään ratkaisuna korkeisiin energian hintoihin, venäläinen kaasu näyttäytyy Euroopassa ennen kaikkea strategisena kysymyksenä – ei vain hintakysymyksenä.
Euroopan komissio torjui ehdotuksen
Euroopan komissio on torjunut Yhdysvaltain ehdotuksen venäläisen kaasun laajamittaisesta ostojen jatkamisesta osana mahdollista rauhansopimusta. Torjunta ei ole yllätys: EU:n lainsäädäntö velvoittaa luopumaan kaikista venäläisen maakaasun ostoista vuoden 2027 loppuun mennessä, ja komissio on rakentanut koko energiapolitiikkansa sen ajatuksen varaan, että riippuvuudesta Venäjään on päästävä eroon pysyvästi.
Euroopan suurten maiden johtajat ovat ilmoittaneet, etteivät ne ole kiinnostuneita palaamaan riippuvuuteen maasta, jota ne pitävät keskeisimpänä strategisena uhkanaan. Tämä linja on ollut johdonmukainen siitä lähtien, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi: energia on ollut osa turvallisuuspolitiikkaa, ei pelkkä hyödykemarkkina.
Venäläinen kaasu ja Euroopan riippuvuuden historia
Venäläisen kaasun kysymys ei ole uusi. Ennen sotaa Euroopan unioni kattoi merkittävän osan kaasustaan venäläisellä putkikaasulla, ja kaupan katkeaminen toi mukanaan energiakriisin, jonka kustannukset mitattiin sadoissa miljardeissa euroissa. Eurooppa korvasi venäläistä kaasua erityisesti yhdysvaltalaisella nesteytetyllä maakaasulla: Yhdysvaltain osuus EU:n LNG-tuonnista nousi vuodesta 2021 vuoteen 2025 lähes nelinkertaiseksi, ja viime vuonna maa kattoi yli puolet unionin LNG-tuonnista.
Tämä korvaaminen ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta. Kun toimitukset keskittyvät yhdelle toimittajalle, syntyy uudenlaista riippuvuutta: hintavaihtelu, toimitusten aikataulut ja jopa poliittiset paineet välittyvät Eurooppaan aiempaa suoremmin. Juuri tästä syystä venäläisen kaasun paluu nähdään Euroopassa riskinä, joka kasvattaisi ulkoista painostusmahdollisuutta kahdesta suunnasta yhtä aikaa.
Venäläinen kaasu ja talvi: miksi ajoitus on hankala
Ehdotuksen ajoitus liittyy talveen. Energian hinnat, varastojen riittävyys ja toimitusten varmuus korostuvat, kun lämmityskausi alkaa, ja juuri talvella Venäjä on aiemmin käyttänyt energiaa painostuskeinona. Eurooppalaiset päättäjät ovatkin joutuneet tasapainoilemaan kahden tavoitteen välillä: hinnat halutaan pitää kurissa, mutta samalla halutaan välttää tilanne, jossa Euroopan haavoittuvuus kasvaa pysyvästi.
Venäläisen kaasun osalta tilanne on lisäksi lainsäädännöllisesti selvä: EU:ssa valmisteltu kielto venäläisen LNG:n tuonnille astuu voimaan tammikuussa 2027, ja pitkäaikaiset putkisopimukset on määrä päättää vuoden 2027 loppuun mennessä. Yhdysvaltain ehdotus merkitsisi käytännössä tämän aikataulun avaamista uudelleen kesken prosessin.
Venäläinen kaasu ja Euroopan oma linja
Euroopan ulkopoliittinen johto on korostanut, että Venäjä teki virheen yrittäessään sopia Ukrainasta vain Washingtonin kanssa ja sivuuttaa Euroopan. EU:n linja on ollut, että Eurooppa jatkaa Ukrainan tukemista ja painostaa Moskovaa – ei helpota painetta, joka sillä on taloudellisesti. Venäläisen kaasun ostojen jatkaminen olisi tämän linjan vastainen askel, koska se toisi Moskovalle tuloja juuri silloin, kun niitä pyritään rajoittamaan.
Kriitikot ovat arvioineet, että venäläisen kaasun paluu olisi Euroopalle strateginen virhe: Eurooppa maksaisi itse omasta haavoittuvuudestaan ja tekisi itsestään riippuvaisen maasta, jonka kanssa sillä on avoin turvallisuuskonflikti. Riippumattomissa analyyseissä on huomautettu, että kaasun ostaminen Venäjältä ei ole vain kauppa, vaan se antaa Moskovalle uudelleen välineen, jolla se voi vaikuttaa eurooppalaiseen päätöksentekoon kesken sodan.
Mitä seuraavaksi tapahtuu
Venäläisen kaasun kysymys ratkeaa todennäköisesti osana laajempaa neuvottelukokonaisuutta, johon kuuluvat energiatulitauko, sotatoimien rajoittaminen ja Euroopan rooli rauhanprosessissa. Komission torjunta tarkoittaa, ettei ehdotus etene ainakaan EU:n lainsäädännön kautta ilman uusia päätöksiä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö aihe palaisi neuvottelupöytään – etenkin jos energian hinnat nousevat talven aikana tai jos rauhanneuvotteluissa edetään nopeasti.
Suomelle asia on suora. Suomi on EU:n jäsen, jonka energiahuolto on rakennettu riippumattomaksi Venäjästä, ja jonka turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi. Jos Eurooppa avaisi venäläisen kaasun hanat uudelleen, se muuttaisi samalla sitä painostuspintaa, jolla Venäjä on aiemmin vaikuttanut Euroopan päätöksiin. Tästä syystä kysymystä ei voi käsitellä pelkästään hintana kaasumolekyylistä.
Kuva: Gordon Leggett / Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0. Todennettu: Scandinavian News Agency Finland.
Lähteet: Euroopan komissio – energian toimitusvarmuus.
Venäläinen kaasu ja Euroopan kaasumarkkinat: mitä tapahtuisi käytännössä
Venäläinen kaasu ei palaa Eurooppaan yhdellä päätöksellä. Käytännössä paluu edellyttäisi kolmea asiaa: putkireittien avaamista, kaupallisten sopimusten uudelleenrakentamista ja poliittista päätöstä, joka muuttaisi nykyisen lainsäädännön aikataulua. Putkireiteistä keskeisin kulkee Ukrainan kautta, ja sen käytöstä on neuvoteltu osana laajempaa energiatulitaukoa.
Kaupallisella puolella tilanne on mutkikkaampi kuin miltä näyttää. Eurooppalaiset energiayhtiöt ovat tehneet pitkäaikaisia sopimuksia muiden toimittajien kanssa, ja venäläisen kaasun osalta yrityksillä on ollut sekä oikeudellisia että maineeseen liittyviä riskejä. Venäläinen kaasu ei siis palaa markkinoille pelkästään hinnan perusteella, vaan se edellyttäisi, että ostajat uskovat toimituksiin ja siihen, ettei poliittinen tilanne muuta sopimuksia uudelleen.
Venäläinen kaasu ja varastot: miksi talvi korostaa kysymystä
Euroopan kaasuvarastojen riittävyys on talvella jokavuotinen kysymys, ja tänä vuonna siihen liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Venäläinen kaasu kiinnostaa osaa markkinoista juuri siksi, että se toisi lisää joustoa tilanteessa, jossa hinnat voivat nousta nopeasti. Samalla jousto on näennäistä: jos toimitus keskeytyisi uudelleen poliittisista syistä, Eurooppa olisi jälleen samassa tilanteessa kuin energiakriisin alussa.
Tästä syystä venäläistä kaasua koskevat päätökset eivät ole teknisiä vaan poliittisia. Euroopan komission torjunta perustuu siihen, että riippuvuuden rakentaminen uudelleen olisi strategisesti kalliimpaa kuin lyhytaikainen hintahyöty. Sama logiikka on ollut jäsenmaiden linjauksissa: Venäjää pidetään ensisijaisesti turvallisuusuhkana, ei kauppakumppanina, jonka kanssa voi palata normaaliin kaasunkauppaan.
Venäläinen kaasu ja Yhdysvaltain intressit
Yhdysvaltain ehdotuksen taustalla on useita intressejä. Ensinnäkin energiatulitauko voisi tukea rauhanneuvotteluja tarjoamalla Moskovalle taloudellisen kannustimen. Toiseksi Yhdysvallat on itse noussut Euroopan suurimmaksi LNG-toimittajaksi, ja kaasumarkkinoiden vakaus palvelee myös yhdysvaltalaisia vienti-intressejä. Kolmanneksi Washington haluaa pitää energiakysymyksen osana neuvottelupöytää, jossa se on keskeinen toimija.
Euroopassa tämä nähdään kuitenkin ristiriitaisena. Venäläisen kaasun paluu voisi hyödyttää lyhyellä aikavälillä hintojen osalta, mutta samalla se heikentäisi Euroopan omaa neuvotteluasemaa ja antaisi Moskovalle uuden välineen. Kriitikot ovat huomauttaneet, että Eurooppa ei voi samanaikaisesti tukea Ukrainaa ja rahoittaa Venäjän sotataloutta energialla – ja juuri tästä venäläistä kaasua koskevassa keskustelussa on kysymys.
Venäläinen kaasu ja lainsäädännön aikataulu
EU:ssa voimassa oleva aikataulu on tällä hetkellä selvä: venäläisen LNG:n tuontikielto astuu voimaan tammikuussa 2027 ja pitkäaikaiset putkisopimukset on määrä päättää vuoden 2027 loppuun mennessä. Venäläistä kaasua koskeva muutos merkitsisi siis lainsäädännön avaamista uudelleen kesken prosessin – ja samalla investointisignaalien muuttamista Euroopan energiamurroksessa.
Tämä on syytä pitää mielessä, kun venäläistä kaasua koskevia ehdotuksia arvioidaan. Kyse ei ole vain siitä, mitä kaasumolekyyli maksaa tänä talvena, vaan siitä, millaisia sitoumuksia Eurooppa tekee seuraaviksi vuosikymmeniksi. Energiainfrastruktuuri rakennetaan pitkäksi aikaa, ja jokainen uudelleen avattu yhteys vahvistaa vanhaa riippuvuussuhdetta.
Venäläinen kaasu ja Suomen asema
Suomi luopui venäläisestä kaasusta nopeasti ja rakensi tilalle muun muassa LNG-terminaalin ja uusia toimitusreittejä. Venäläistä kaasua koskeva eurooppalainen linja vaikuttaa Suomeen kahta kautta: energiamarkkinoiden hintojen ja Euroopan yhteisen politiikan kautta. Jos Eurooppa palaisi venäläisen kaasun ostajaksi, se muuttaisi sitä kokonaisuutta, jonka osana Suomi on rakentanut oman energiahuoltovarmuutensa.
Suomen kannalta kysymys liittyy myös uskottavuuteen. Suomi on yksi niistä maista, jotka ovat johdonmukaisesti korostaneet, että energiaa ei voi erottaa turvallisuuspolitiikasta. Venäläistä kaasua koskeva päätös olisi siten myös linjapäätös: se kertoisi, pitääkö Eurooppa kiinni omasta periaatteestaan vai mukautuuko se paineeseen.
Venäläinen kaasu: kolme skenaariota
Ensimmäinen skenaario: ehdotus kaatuu ja nykyinen lainsäädäntö pitää. Tässä tapauksessa venäläistä kaasua ei palaa Euroopan markkinoille suuressa mittakaavassa, ja EU keskittyy toimitusvarmuuden parantamiseen muilla keinoilla. Tämä on tällä hetkellä todennäköisin vaihtoehto, koska komissio on torjunut ehdotuksen.
Toinen skenaario: rauhanneuvotteluissa syntyy energiatulitauko, johon liittyy rajoitettu venäläisen kaasun virtaus. Tällöin kysymys olisi poikkeuksesta, joka perustellaan rauhanprosessilla – ja jonka pysyvyys olisi epävarma.
Kolmas skenaario: energian hinnat nousevat talven aikana niin paljon, että poliittinen paine ostojen jatkamiseen kasvaa. Tässä skenaariossa venäläistä kaasua koskeva päätös tehtäisiin kriisissä, mikä olisi Euroopan kannalta hankalin vaihtoehto: se heikentäisi neuvotteluasemaa ja loisi ennakkotapauksen, jossa turvallisuusperiaatteista joustetaan hinnan vuoksi.
Seuraava merkittävä hetki on se, kun rauhanneuvottelut etenevät tai energian hinnat liikkuvat. Siihen asti venäläistä kaasua koskeva kysymys on ratkaisematta – mutta se on palannut pöydälle, ja Euroopan on vastattava siihen oman turvallisuutensa ehdoilla.
Keskeiset tiedot venäläisestä kaasusta
- Ehdotus: Yhdysvallat on esittänyt venäläisen kaasun myynnin jatkamista Eurooppaan Ukrainan kautta kulkevia putkia pitkin osana energiatulitaukoa
- Esittäjät: Yhdysvaltain presidentin rauhanneuvottelijat nostivat ajatuksen esiin Moskovassa ja Kiovassa syyskuussa
- EU:n kanta: Euroopan komissio on torjunut ehdotuksen; EU-laki velvoittaa luopumaan venäläisen maakaasun ostoista vuoden 2027 loppuun mennessä
- Jäsenmaat: suurten jäsenmaiden johtajat ovat ilmoittaneet, etteivät ne halua rakentaa uudelleen riippuvuutta Venäjästä
- Tausta: ennen sotaa venäläinen kaasu kattoi merkittävän osan EU:n kaasusta; korvaajana yhdysvaltalainen LNG, jonka osuus EU:n tuonnista nousi lähes nelinkertaiseksi vuodesta 2021
- Aikataulu: venäläisen LNG:n tuontikielto astuu voimaan tammikuussa 2027; pitkäaikaiset putkisopimukset päättyvät vuoden 2027 loppuun mennessä
Lue myös: Stubb ja Burnham: Ukrainan neuvottelut ja Euroopan rooli.
Usein kysytyt kysymykset
Onko Eurooppa ostamassa venäläistä kaasua uudelleen?
Tällä hetkellä ei. Euroopan komissio on torjunut Yhdysvaltain ehdotuksen, ja EU-lainsäädäntö velvoittaa luopumaan ostojen jatkamisesta vuoden 2027 loppuun mennessä.
Miksi Yhdysvallat esittää venäläisen kaasun paluuta?
Ehdotus liittyy rauhanneuvotteluihin ja energiatulitaukoon: sen ajatuksena on tarjota Moskovalle taloudellinen kannustin energia-alalla. Euroopassa ajatus nähdään kuitenkin riskinä, joka kasvattaisi riippuvuutta.
Mitä venäläisen kaasun paluu tarkoittaisi hinnoille?
Lyhyellä aikavälillä se voisi laskea hintoja, mutta pitkällä aikavälillä se lisäisi riippuvuutta yhdestä toimittajasta – tilannetta, josta Eurooppa on juuri pyrkinyt eroon. Tarkkaa hintavaikutusta ei ole julkisesti arvioitu.
Onko päätös jo tehty?
Ei. Komission torjunta estää etenemisen EU-lainsäädännön kautta, mutta aihe voi palata neuvotteluihin osana laajempaa kokonaisuutta. SNN Suomi seuraa tilannetta.
Mitä tämä tarkoittaa Suomelle?
Suomen energiahuolto on rakennettu riippumattomaksi Venäjästä, ja venäläisen kaasun paluu Euroopan markkinoille muuttaisi sitä painostuspintaa, jolla Venäjä on aiemmin vaikuttanut eurooppalaiseen päätöksentekoon.
Kuka päättää venäläisen kaasun ostamisesta?
Ostoista päättävät yritykset, mutta niiden toimintaympäristön määrittää EU-lainsäädäntö. Siksi komission ja jäsenmaiden linjalla on ratkaiseva merkitys.




