Hammad Kahlun
Scandinavian News Finland (SNN News Finland)
PORI, Suomi | 20. marraskuuta 2026. Mielipidekirjoitus. Kirjoitus esittää kirjoittajansa näkemyksen eikä SNN Suomen toimituksen kantaa.
Rasismi, poliittiset kiistat ja talouden epäonnistumiset: onko perussuomalaiset eksymässä oikealta tieltä?
perussuomalaiset: mitä tiedetään
Tämä juttu käsittelee sitä, mitä perussuomalaiset tarkoittaa käytännössä: mitä asiasta tiedetään varmasti, mikä on vielä avoinna ja miksi sillä on väliä. Tiedot perustuvat viranomaisten ja asianosaisten julkisiin lausuntoihin, ja epävarmat kohdat on merkitty erikseen.
Kun kiistojen lietsomisesta tulee poliittinen strategia
Perussuomalaiset ovat toistuvasti joutuneet kiistojen keskipisteeseen maahanmuuttoon, rasismiin ja ulkomaalaisia koskeviin julkisiin lausuntoihin liittyvissä kysymyksissä. Arvostelijoiden mukaan jotkut puolueen poliitikot ovat rakentaneet julkisuuskuvaansa provosoimalla keskustelua maahanmuuttajista, erityisesti muslimeista ja ulkomaalaistaustaisista ihmisistä, sen sijaan, että he tarjoaisivat rakentavia ratkaisuja Suomen kasvaviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Puolueeseen liitettyihin näkyviin poliitikkoihin kuuluvat europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen, kansanedustaja Mauri Peltokangas, puolueen puheenjohtaja Riikka Purra sekä eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho. Heidän poliittinen vaikutusvaltansa herättää tärkeän kysymyksen: millaista poliittista kulttuuria Suomessa ollaan rakentamassa, ja millaisen viestin se lähettää ihmisille, jotka ovat tehneet Suomesta kotimaansa?
Poliittiset kiistat voivat tuoda julkisuutta, houkutella kannattajia ja hallita uutisotsikoita. Kun maahanmuuttoa koskevat keskustelut kuitenkin toistuvasti syrjäyttävät työllisyyttä, julkisia palveluja ja talouden elpymistä koskevan keskustelun, on perusteltua kysyä, kohdistuuko poliittinen huomio maan kaikkein kiireellisimpiin ongelmiin.
Maahanmuuttajista ei saa tehdä syntipukkeja
Suomella on pitkään ollut maine hyvän hallinnon, yhteiskunnallisen luottamuksen, laadukkaan koulutuksen ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen maana. Rasismiin ja syrjintään liittyvät huolet ovat kuitenkin nousseet yhä merkittävämmäksi osaksi kansallista keskustelua.
Maahanmuuttajille ja ulkomaalaistaustaisille suomalaisille vihamielinen poliittinen retoriikka voi aiheuttaa ulkopuolisuuden ja turvattomuuden tunnetta. Muslimit ja muut vähemmistöryhmät voivat tuntea olevansa erityisen haavoittuvassa asemassa, kun heidän identiteettinsä nostetaan toistuvasti poliittisten kiistojen kohteeksi.
Kyse ei ole siitä, ettei maahanmuutosta saisi esittää kriittisiä näkemyksiä. Jokaisessa demokraattisessa yhteiskunnassa on voitava keskustella avoimesti maahanmuuttopolitiikasta, kotoutumisesta, työllisyydestä ja julkisesta taloudesta. Ongelma syntyy silloin, kun kokonaisia ihmisryhmiä syytetään kansallisista vaikeuksista tai heistä tehdään helppoja kohteita poliittiselle turhautumiselle.
Suomi ei saa antaa ulkomaalaisiin kohdistuvan pelon korvata vakavasti otettavaa päätöksentekoa. Poliittisten johtajien vastuulla on lieventää yhteiskunnallisia jännitteitä, ei kärjistää niitä vaalimenestyksen saavuttamiseksi.
Väitteitä siitä, että Suomi olisi Euroopan unionin rasistisin maa tai voisi tulevaisuudessa nousta maailman rasistisimmaksi maaksi, on arvioitava luotettavan kansainvälisen vertailutiedon perusteella. Syrjintää kokevien ihmisten kokemukset ansaitsevat kuitenkin vakavaa huomiota, eikä kärjistävän poliittisen retoriikan mahdollisia seurauksia pidä vähätellä.
Talous: missä ovat ratkaisut?
Suomella on vakavia taloudellisia haasteita, kuten työttömyys, kotitalouksien taloudelliset vaikeudet ja tulevan talouskasvun epävarmuus. Näiden ongelmien ratkaiseminen edellyttää tehokasta johtajuutta, uskottavaa talouspolitiikkaa ja pitkäjänteistä strategiaa kestävän työllisyyden lisäämiseksi.
Riikka Purran toimikausi valtiovarainministerinä on herättänyt kritiikkiä hallituksen menoleikkauksista ja niiden vaikutuksista haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin. Arvostelijoiden mukaan sosiaaliturvan leikkaukset ovat lisänneet työttömien, pienituloisten ja lapsiperheiden taloudellista ahdinkoa.
Kun kotitalouksilla on jo vaikeuksia selviytyä asumisesta, ruoasta ja muista välttämättömistä menoista, sosiaaliturvan leikkauksilla voi olla vakavia seurauksia. Lapsiperheitä ei saa jättää tilanteeseen, jossa ne joutuvat jatkuvasti pelkäämään perustarpeidensa puolesta.
Huolta herättää myös se, että työpaikkoja ja työmahdollisuuksia siirtyy ulkomaille, mikä lisää suomalaisten työntekijöiden epävarmuutta. Hallituksen on selitettävä, miten sen talouspolitiikka vahvistaa kotimaista työllisyyttä, parantaa tuottavuutta ja luo mahdollisuuksia työelämään siirtyville nuorille.
Hallitus ei voi mitata onnistumistaan pelkästään julkisten menojen vähentämisellä. Sen on myös arvioitava päätöstensä inhimillisiä seurauksia ja osoitettava, miten sen politiikka parantaa ihmisten elämää.
Työttömyyden piilokustannukset: koulutetut nuoret ilman mahdollisuuksia
Yksi huolestuttavimmista kysymyksistä koskee nuoria, jotka ovat investoineet vuosia korkeakoulutukseen mutta joilla on vaikeuksia suorittaa tutkintonsa loppuun tai löytää sopivaa työtä.
Oma perheeni on kokenut tämän turhautumisen henkilökohtaisesti. Tyttäreni on opiskellut konetekniikkaa Turun yliopistossa, ja hänen tutkintonsa suorittaminen on vaikeutunut, koska hän ei ole onnistunut saamaan tutkintoon vaadittavaa harjoittelu- tai käytännön työssäoppimispaikkaa.
Hänen tilanteensa kuvastaa laajempaa huolta opiskelijoista, jotka tarvitsevat työelämäkokemusta voidakseen suorittaa opintonsa loppuun ja edetä ammatillisella urallaan. Kun sopivia harjoittelupaikkoja ei ole saatavilla, opiskelijat voivat joutua odottamaan kuukausia tai jopa vuosia, vaikka he ovat jo sijoittaneet koulutukseensa huomattavasti aikaa ja vaivaa.
Korkeakoulujen, työnantajien ja päättäjien on tehtävä yhteistyötä varmistaakseen, että opiskelijoilla on mahdollisuus saada tutkinto-ohjelmiensa edellyttämää käytännön työkokemusta.
Suomella ei ole varaa jättää lahjakkaita nuoria odottamaan määräämättömäksi ajaksi tutkintojensa valmistumista. Ei myöskään voida odottaa, että vastavalmistuneet osallistuvat täysimääräisesti talouden kehittämiseen, jos tie työelämään pysyy tukossa.
Kyse ei ole ainoastaan koulutukseen liittyvästä ongelmasta. Tämä on taloudellinen ja yhteiskunnallinen haaste, joka vaatii kiireellisiä toimia.
Poliittisten painopisteiden hinta
Perussuomalaisten on perusteltua kysyä, vastaavatko puolueen poliittiset painopisteet riittävästi tavallisten ihmisten kohtaamiin haasteisiin.
Jos työttömyys pysyy korkeana, perheet kärsivät etuusleikkauksista, opiskelijat eivät pysty suorittamaan tutkintojaan ja yritykset siirtävät työmahdollisuuksia ulkomaille, kansalaiset ansaitsevat muutakin kuin maahanmuuttoa koskevia kiistoja.
Poliittisten johtajien on osoitettava, miten heidän politiikkansa luo työpaikkoja, tukee perheitä, vahvistaa koulutusta ja parantaa elintasoa. Heidän on myös selitettävä, miten Suomi voi säilyttää kilpailukykynsä ja samalla suojella niitä yhteiskunnallisia rakenteita, jotka ovat vaikuttaneet maan hyvään maineeseen.
Maahanmuuttokeskustelu voi tuoda näkyvyyttä, mutta pelkät otsikot eivät elvytä taloutta, luo harjoittelupaikkoja insinööriopiskelijoille tai auta työtöntä vanhempaa maksamaan laskujaan.
Demokratia edellyttää vastuullisuutta
Suomen demokratia perustuu sananvapauteen, poliittiseen vastuuseen ja yhdenvertaiseen kohteluun lain edessä. Poliitikoilla on oikeus ilmaista näkemyksensä, ja kansalaisilla on oikeus arvostella näitä näkemyksiä.
Julkiseen tehtävään liittyy kuitenkin myös vastuu. Poliittisten johtajien pitäisi ymmärtää, että heidän lausuntonsa voivat vaikuttaa siihen, miten kokonaisia ihmisryhmiä kohdellaan ja millaisina ne nähdään yhteiskunnassa. Kun julkista keskustelua hallitsee vihamielisyys vähemmistöjä kohtaan, seuraukset voivat ulottua paljon puoluepolitiikkaa laajemmalle.
Rasismia koskevat väitteet on tutkittava puolueettomasti, ja oikeudellisia menettelyjä on arvioitava niiden todellisen näytön ja lopputulosten perusteella. Mikään poliittinen puolue ei kuitenkaan saa välttyä tarkastelulta vain siksi, että kritiikki on poliittisesti epämiellyttävää.
Samoja vastuullisuuden ja tilivelvollisuuden vaatimuksia on sovellettava kaikkiin poliittisesta asemasta tai puoluekannasta riippumatta.
Suomi tarvitsee ratkaisuja, ei syntipukkeja
Suomi tarvitsee vakavaa kansallista keskustelua työttömyydestä, talouden elpymisestä, koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja työvoiman tulevaisuudesta. Samalla tarvitaan rehellistä keskustelua rasismista, syrjinnästä ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten kohtelusta.
Nämä kysymykset liittyvät toisiinsa. Yhteiskunta, joka ei onnistu luomaan nuorille mahdollisuuksia ja samalla sallii eri väestöryhmien välisten jännitteiden kasvaa, vaarantaa sekä taloudellisen luottamuksen että yhteiskunnallisen yhtenäisyyden.
Perussuomalaisia ja muita poliittisia puolueita on arvioitava niiden politiikan, hallitusvastuussa tekemien päätösten ja tavallisten ihmisten elämää parantavien tulosten perusteella – ei pelkästään sen mukaan, kuinka paljon ne pystyvät synnyttämään kiistoja.
Maahanmuuttajille ja vähemmistöille viestin on oltava selvä: he eivät ole Suomen taloudellisten vaikeuksien syntipukkeja. He ovat ihmisiä, joilla on oikeuksia, tavoitteita ja mahdollisuuksia osallistua suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen.
Suomi ansaitsee poliittista johtajuutta, joka yhdistää ihmisiä, suojelee yhdenvertaisia oikeuksia ja tarjoaa käytännön ratkaisuja. Maan tulevaisuus ei riipu siitä, kuka pystyy synnyttämään äänekkäimmän kiistan, vaan siitä, kuka kykenee tarjoamaan tehokkaimmat ratkaisut.
Hammad Kahlun on Scandinavian News Finlandin (SNN News Finland) toimittaja.
Lue myös: THL: pienituloisten tulot laskevat 80 euroa kuussa · Mielipide: Kokoomus leikkaa lapsilta, koska lapset eivät äänestä · Rasismi Suomessa: nainen kertoo videolla arjestaan.
Lähteet: Eduskunta · Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA · Poliisiammattikorkeakoulu: viharikokset.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä kirjoitus käsittelee?
Kirjoitus kysyy, vastaako perussuomalaisten poliittinen painopiste tavallisten ihmisten arkea, kun Suomessa on vakavia taloudellisia haasteita.
Mitä kirjoittaja sanoo maahanmuutosta?
Hänen mukaansa maahanmuutosta on voitava keskustella kriittisesti, mutta kokonaisia ihmisryhmiä ei saa syyttää kansallisista vaikeuksista eikä heistä saa tehdä syntipukkeja.
Mitä taloudesta sanotaan?
Kirjoituksen mukaan hallitus ei voi mitata onnistumistaan pelkillä menoleikkauksilla, vaan sen on arvioitava päätöstensä inhimillisiä seurauksia ja osoitettava, miten politiikka parantaa ihmisten elämää.
Mitä kirjoittaja kertoo omasta perheestään?
Hän kertoo, että hänen tyttärensä on opiskellut konetekniikkaa Turun yliopistossa ja tutkinnon valmistuminen on vaikeutunut, koska harjoittelu- tai työssäoppimispaikkaa ei ole löytynyt.
Onko tämä SNN Suomen kanta?
Ei. Kyseessä on mielipidekirjoitus, joka esittää kirjoittajansa näkemyksen.




