SNN SUOMI

Luotettavia uutisia Suomesta ja maailmalta

Mielipide: Kokoomus leikkaa lapsilta, koska lapset eivät äänestä

Kirjoittaja esittää kolme syytä sille, miksi kokoomus kohdentaa tukileikkauksia mieluummin lapsiperheisiin kuin eläkeläisiin – ja varoittaa, että pian Suomen tulevaisuus ei ole enää nuorten käsissä.

Lukuaika noin 4 min

Mielipide: Kokoomus leikkaa lapsilta, koska lapset eivät äänestä

Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia / Wikimedia Commons, CC BY 4.0

Hammad Kahlun

Mielipidekirjoitus. Kirjoitus esittää kirjoittajansa näkemyksen eikä SNN Suomen toimituksen kantaa.

Kokoomus leikkaa lapsilta – kokoomus tekee tällaisen avauksen kolmesta syystä:

1. Eläkeläisiä on paljon, ja heidän määränsä kasvaa nopeasti.

2. Kaikilla eläkeläisillä on äänioikeus.

3. Eläkeläisten äänestysaktiivisuus on korkea.

Lapset eivät äänestä, joten kokoomus ei välitä heistä.

Kirjoittajan mukaan nyt ja tulevaisuudessa Suomessa on paljon kysyntää puolueelle, joka ajaa eläkeläisten asiaa.

”Pian Suomen tulevaisuus ei valitettavasti ole enää nuorten käsissä.”

Kokoomus leikkaa lapsilta: mitä tiedetään

Tämä juttu käsittelee sitä, mitä Kokoomus leikkaa lapsilta tarkoittaa käytännössä: mitä asiasta tiedetään varmasti, mikä on vielä avoinna ja miksi sillä on väliä. Tiedot perustuvat viranomaisten ja asianosaisten julkisiin lausuntoihin, ja epävarmat kohdat on merkitty erikseen.

Mitä ministeri Partanen sanoo

Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen on perustellut linjausta julkisuudessa. Hänen mukaansa kokoomus kohdentaa tukileikkauksia mieluummin lapsiperheisiin kuin eläkeläisiin, koska työttömien lapsiperheiden vanhemmat voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa perheensä asemaan enemmän kuin eläkeläiset.

Linjauksen mukaan kokoomus jatkaisi myös ensi vaalikaudella lapsiperheiden sosiaalitukien leikkaamista mutta suojaisi jälleen maksussa olevat työeläkkeet. Kysymys ei siis ole yksittäisestä päätöksestä vaan seuraavan vaalikauden suunnasta.

Mitä THL:n selvitys sanoo

Hallituksen etuusleikkaukset osuvat enemmän lapsiin kuin eläkeläisiin, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Sen mukaan hallituskauden 2023–2027 sosiaaliturva- ja veromuutokset laskevat alimman tulokymmenyksen kotitalouksien tuloja aikuista kohden kahdeksan prosenttia eli keskimäärin noin 80 euroa kuukaudessa.

Samalla pienituloisten ihmisten määrän arvioidaan kasvavan noin 102 000 hengellä, joista noin 22 000 on lapsia. Tulonmenetykset johtuvat ennen kaikkea asumistukeen ja työttömyysturvaan kohdistuvista leikkauksista.

Miksi eläkeläiset ovat eri asemassa

Maksussa olevat työeläkkeet ovat Suomen sosiaaliturvassa poikkeuksellinen etuus: käytännössä niihin ei ole kohdistettu vastaavia leikkauksia kuin muihin etuuksiin. Eläkeläisten osuus väestöstä kasvaa, ja vaalitutkimusten mukaan eläkeläiset äänestävät keskimäärin aktiivisemmin kuin nuoret ikäluokat.

Tämä tekee eläkeläisistä poliittisesti painavan ryhmän, jonka etuuksiin puuttuminen on puolueille vaikeaa. Lapsilla ei ole vastaavaa painoarvoa, koska he eivät äänestä eivätkä siten ole vaalituloksen kannalta keskeinen ryhmä.

Kysymys ei ole vain taloudesta vaan siitä, kenellä on poliittista valtaa pitää puoliaan päätöksenteossa.

Mitä seuraavaksi

Hallitus ei ole toistaiseksi ilmoittanut muuttavansa linjaustaan työttömyysturvan tai lapsiperheiden tukien osalta. Keskustelu käydään siksi kahdella tasolla: siitä, mitä leikataan, ja siitä, ketkä käytännössä pystyvät estämään omaan etuunsa kohdistuvat leikkaukset.

Kirjoittajan mukaan kysyntää puolueelle, joka ajaa eläkeläisten asiaa, riittää jatkossakin. Samalla herää kysymys siitä, kuka ajaa niiden asiaa, joilla ei ole äänioikeutta.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä

Käytännössä kysymys on siitä, miten sosiaaliturvan leikkaukset kohdennetaan. Jos lapsiperheiden tukiin kohdistuvat leikkaukset jatkuvat, vaikutus näkyy suoraan lapsiköyhyyden määrässä: THL:n arvion mukaan noin 22 000 lasta siirtyy pienituloisten joukkoon.

Eläkeläisten kohdalla vastaavaa muutosta ei ole tehty, ja linjaus on toistaiseksi pysynyt voimassa myös ensi vaalikauden suunnitelmissa. Ero ei siis johdu laskelmista vaan poliittisesta valinnasta.

Miksi tämä on poliittinen valinta

Sosiaaliturvan kohdentaminen ei ole tekninen laskelma vaan valinta siitä, mihin niukat varat suunnataan. Kun leikkauksia kohdennetaan ryhmään, jolla ei ole äänioikeutta, päätöksen poliittinen hinta on pienempi kuin ryhmään, joka äänestää aktiivisesti.

Tästä syystä keskustelu lapsiperheiden tukien leikkauksista on samalla keskustelua siitä, ketkä päätöksenteossa tulevat kuulluiksi.

Lue myös: THL: pienituloisten tulot laskevat 80 euroa kuussa · Palkka-avoimuuslaki hyväksyttiin eduskunnassa.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) · Valtioneuvosto.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä kokoomus on päättänyt leikata?

Linjauksen mukaan kokoomus kohdentaa tukileikkauksia mieluummin lapsiperheisiin kuin eläkeläisiin ja suojaisi maksussa olevat työeläkkeet.

Mitä THL sanoo leikkausten kohdentumisesta?

THL:n selvityksen mukaan hallituksen etuusleikkaukset osuvat enemmän lapsiin kuin eläkeläisiin. Pienituloisten määrä kasvaa arviolta 102 000:lla, joista noin 22 000 on lapsia.

Kuinka paljon pienituloisten tulot laskevat?

Alimman tulokymmenyksen kotitalouksissa tulot laskevat aikuista kohden kahdeksan prosenttia eli noin 80 euroa kuukaudessa.

Onko tämä SNN Suomen kanta?

Ei. Kyseessä on mielipidekirjoitus, joka esittää kirjoittajansa näkemyksen.