Hammad Kahlun
Scandinavian News – Finland
Rajaturvallisuuslaki jatkuu vuoden 2028 loppuun. Eduskunta on hyväksynyt väliaikaisen rajaturvallisuuslain (tunnetaan myös nimillä ”käännytyslaki” tai rajalaki) voimassaolon jatkamisen 31. joulukuuta 2028 saakka. Laki on tarkoitettu torjumaan välineellistettyä maahanmuuttoa, erityisesti Venäjän kautta Suomen itärajalle kohdistuvaa painostusta.
Keskiviikkona 18. marraskuuta järjestetyssä äänestyksessä laki hyväksyttiin äänin 170–19. Tyhjiä ääniä ei annettu, ja poissa oli 10 kansanedustajaa. Ennen lopullista äänestystä esitys julistettiin kiireelliseksi perustuslain edellyttämällä viiden kuudesosan enemmistöllä.
rajaturvallisuuslaki: mitä tiedetään
Tämä juttu käsittelee sitä, mitä rajaturvallisuuslaki tarkoittaa käytännössä: mitä asiasta tiedetään varmasti, mikä on vielä avoinna ja miksi sillä on väliä. Tiedot perustuvat viranomaisten ja asianosaisten julkisiin lausuntoihin, ja epävarmat kohdat on merkitty erikseen.
Mitä laki mahdollistaa
Laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi mahdollistaa sen, että Rajavartiolaitos voi tietyissä tilanteissa ja erillisen hallituksen päätöksen jälkeen rajoittaa turvapaikkahakemusten vastaanottoa sekä käännyttää henkilöitä, joiden saapuminen on vieraan valtion järjestämää, jos kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna.
Käytännössä laki antaa siis väliaikaiset valtuudet poiketa tavanomaisesta turvapaikkamenettelystä tilanteessa, jossa vieras valtio käyttää ihmisiä painostuskeinona. Valtuuksien käyttö ei ole automaattista, vaan se edellyttää erillistä harkintaa ja päätöstä.
Lakia ei ole vielä kertaakaan otettu käyttöön
Laki tuli voimaan heinäkuussa 2024, eikä sitä ole vielä kertaakaan otettu käyttöön. Voimassaoloa on aiemmin jatkettu kerran; nyt kyseessä on toinen jatko.
Se, että valtuuksia ei ole käytetty, ei tarkoita, ettei niitä tarvittaisi. Hallituksen mukaan valtuudet on pidettävä valmiina, jotta tilanteeseen voidaan reagoida nopeasti, jos painostus itärajalla kiihtyy.
Hallituksen perustelut
Hallitus perusteli jatkoa sillä, että välineellistetyn maahantulon uhka itärajalla on edelleen korkea eikä turvallisuustilanne ole helpottanut. Suomen ja Venäjän väliset maarajanylityspaikat on pidetty suljettuina joulukuusta 2023 lähtien.
Pääministeri Petteri Orpo totesi äänestyksen jälkeen, että lain jatkaminen oli välttämätöntä, koska rajaturvallisuuden tilanne ei osoita helpottumisen merkkejä.
Miten eduskunta äänesti
Lakia vastaan äänestivät pääosin vihreät ja vasemmistoliitto. Myös RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet äänesti lakia vastaan. Suurimman oppositiopuolueen SDP:n eduskuntaryhmä pysyi yhtenäisenä; aiemmin poikkeuslupaa hakeneet edustajat joko äänestivät puolesta tai olivat poissa.
Äänestysjakauma kertoo siitä, että kysymys ei ole pelkästään hallitus–oppositio-asetelmasta: osa oppositiosta tuki jatkoa, ja hallituspuolueiden riveissä jatkoa vastustettiin.
Kritiikki ja kannatus
Lain arvostelijat, mukaan lukien ihmisoikeusjärjestöt ja osa kansanedustajista, katsovat edelleen, että laki on ristiriidassa Suomen perustuslain sekä kansainvälisten turvapaikka- ja palauttamiskiellon velvoitteiden kanssa.
Kannattajat korostavat kansallista turvallisuutta ja varautumista hybridivaikuttamiseen. Heidän mukaansa kysymys on siitä, voiko valtio varautua etukäteen tilanteeseen, jossa toinen valtio järjestää ihmisten saapumisen maahan.
Käytännössä vastakkain ovat kaksi periaatetta: valtion oikeus suojella rajojaan ja toisaalta turvapaikanhakijan oikeus siihen, että hänen hakemuksensa käsitellään. Lain arvostelijoiden mukaan jälkimmäinen ei saa väistyä edes poikkeustilanteessa.
Mitä seuraavaksi
Jatko pitää väliaikaiset valtuudet käytettävissä seuraavan eduskuntakauden yli ja vuoden 2027 vaalien jälkeen. Lain käytännön soveltaminen edellyttäisi edelleen erillistä hallituksen päätöstä.
Koska lakia ei ole sovellettu, sen toimivuudesta ei ole käytännön kokemusta. Jos valtuudet otetaan joskus käyttöön, on odotettavaa, että niiden käyttöä testataan sekä hallinto-oikeudellisesti että kansainvälisten valvontaelinten kautta.
Lue myös: Laiton rajanylitys Ilomantsissa: rajavartiosto tutkii · Viro sulkee rajanylityspaikat Venäjän kanssa · Venäläisurheilijoiden maahantuloa rajoitetaan Suomessa.
Lähteet: Eduskunta · Sisäministeriö · Rajavartiolaitos.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä eduskunta päätti?
Se hyväksyi väliaikaisen rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamisen 31. joulukuuta 2028 saakka äänin 170–19. Tyhjiä äniä ei annettu ja poissa oli 10 kansanedustajaa.
Mitä niin sanottu käännytyslaki mahdollistaa?
Rajavartiolaitos voi tietyissä tilanteissa ja erillisen hallituksen päätöksen jälkeen rajoittaa turvapaikkahakemusten vastaanottoa sekä käännyttää henkilöitä, joiden saapuminen on vieraan valtion järjestämää, jos kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna.
Onko lakia käytetty?
Ei. Laki tuli voimaan heinäkuussa 2024, eikä sitä ole vielä kertaakaan otettu käyttöön. Voimassaoloa on nyt jatkettu toisen kerran.
Miksi lakia vastustetaan?
Arvostelijoiden mukaan laki on ristiriidassa Suomen perustuslain sekä kansainvälisten turvapaikka- ja palauttamiskiellon velvoitteiden kanssa.
Milloin laki päättyy?
Voimassaolo jatkuu 31. joulukuuta 2028 saakka eli seuraavan eduskuntakauden yli ja vuoden 2027 vaalien jälkeen.




