SNN SUOMI

Luotettavia uutisia Suomesta ja maailmalta

,

Ohjus Puolan ilmatilassa? Näin Nato reagoi – Naton 4 artikla ja 5 artikla

Puolan pääministeri Donald Tusk pitää tahallisena provokaationa tapahtumaa, jossa raporttien mukaan kolme kohdetta tunkeutui Puolan ilmatilaan. Näin Naton 4 ja 5 artikla toimivat käytännössä.

Lukuaika noin 5 min

Ohjus Puolan ilmatilassa? Näin Nato reagoi – Naton 4 artikla ja 5 artikla

Kuva: Romaine / Wikimedia Commons, CC0

Riffat Kausar
Scandinavian News Finland (SNN News Finland)

Venäläinen risteilyohjus on raporttien mukaan todennäköisesti iskeytynyt Puolaan. Raporttien mukaan maan ilmatilaan tunkeutui yön aikana yhteensä kolme kohdetta, joista kaksi oli ilmeisesti ohjuksia ja yksi drooni. Puolan pääministeri Donald Tusk pitää tapahtunutta tahallisena provokaationa.

SNN ei ole itsenäisesti vahvistanut tapahtumaa. Tämä artikkeli käy läpi sen, mitä tällaisessa tilanteessa tapahtuu Naton omien menettelyjen ja aiempien tapausten perusteella.

Mitä tapahtuneesta on kerrottu

Kerrotun mukaan Puolan ilmatilaan tuli yön aikana kolme kohdetta: kaksi ohjusta ja yksi drooni. Pääministeri Tuskin mukaan kyse on tahallisesta provokaatiosta.

Kyse on juuri sellaisesta tilanteesta, jonka mahdollisuudesta on varoitettu Venäjän hyökkäyssodan alusta lähtien. Naton itäisellä sivustalla on vuodesta 2022 lähtien ollut toistuvasti tilanteita, joissa ohjuksia tai drooneja on tullut jäsenmaiden ilmatilaan.

Naton 4 artikla: neuvottelut, kun jäsenmaan turvallisuus on uhattuna

Naton perustamissopimuksen 4 artiklan mukaan jäsenmaat neuvottelevat keskenään aina, kun jonkin jäsenmaan alueellinen koskemattomuus, poliittinen riippumattomuus tai turvallisuus on uhattuna.

Käytännössä 4 artikla tarkoittaa, että yksikin jäsenmaa voi pyytää neuvottelut, ja kaikki jäsenmaat kokoontuvat Pohjois-Atlantin neuvostoon. Artikla ei sisällä velvoitetta sotilaallisiin toimiin, vaan se on poliittinen ja diplomaattinen väline: sen tarkoitus on saada liittokunta puhumaan yhdellä äänellä ja päättämään seuraavista askelista.

Juuri 4 artikla on se mekanismi, jota käytetään ensin. Se antaa liittokunnalle aikaa selvittää, mitä on tapahtunut, ennen kuin puhutaan hyökkäyksestä.

Naton 5 artikla: kollektiivinen puolustus

5 artikla on liittokunnan ydin: aseellista hyökkäystä yhtä jäsenmaata vastaan pidetään hyökkäyksenä kaikkia vastaan. Artikla velvoittaa jokaisen jäsenmaan ryhtymään toimiin, joita se pitää tarpeellisina – mukaan lukien aseellisen voiman käyttö – turvallisuuden palauttamiseksi.

Tärkeää on ymmärtää, että 5 artikla ei laukea automaattisesti. Se edellyttää jäsenmaiden poliittista päätöstä. Artikla on käytetty historiassa vain kerran: syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen vuonna 2001.

Kynnys 5 artiklan käyttöön on siis korkea, ja sitä ennen käydään yleensä läpi 4 artiklan neuvottelut ja selvitystyö.

Entä jos tahallisuudesta ei ole varmuutta?

Tämä on se kysymys, johon Natolla on olemassa ennakkotapaus. Marraskuussa 2022 ohjus osui Puolan Przewodówin kylään ja surmasi kaksi ihmistä. Aluksi epäiltiin venäläistä ohjusta, mutta selvityksen jälkeen arvioitiin, että kyse oli todennäköisesti Ukrainan ilmapuolustuksen ohjuksesta, joka oli ammuttu torjuntatehtävässä.

Nato ei tuolloin käyttänyt 5 artiklaa. Sen sijaan Puola kutsui koolle 4 artiklan mukaiset neuvottelut, ja liittokunta keskittyi selvittämään tapahtumien kulkua. Ratkaisevaa oli, että tahallisuudesta ei ollut näyttöä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että vastausta ei rakenneta pelkän osuman vaan tarkoituksen ja todisteiden varaan. Jos tahallisuudesta ei ole varmuutta, liittokunta valitsee yleensä poliittisen ja puolustuksellisen vastauksen – ilmapuolustuksen vahvistamisen, neuvottelut ja lisäjoukot – eikä suoraa sotilaallista vastausta.

Miksi selvitys kestää

Sen selvittäminen, mikä ohjus oli kyseessä, mistä se ammuttiin ja oliko kyseessä tahallinen teko, vaatii aikaa. Tarvitaan tutkadataa, ohjuksen kappaleiden analyysi ja tiedustelutietoa. Näitä tietoja ei yleensä julkaista kokonaan, koska ne paljastaisivat myös kyvyt ja menetelmät.

Siksi ensimmäisten tuntien ja päivien aikana julkisuudessa liikkuu paljon tietoja, jotka eivät vielä ole vahvistettuja. Myös se, kuka tiedon on antanut ja millä perusteella, vaihtelee.

Mitä tämä tarkoittaa Suomelle

Suomi on Naton jäsen, ja sen ilmatilaa valvotaan osana liittokunnan ilmapuolustusta. Suomen kannalta keskeistä on, että 4 artiklan neuvottelut käynnistyvät nopeasti ja että tiedonkulku liittokunnan sisällä toimii.

Suomen linja on ollut korostaa, että päätökset omasta turvallisuudesta tehdään itse ja yhdessä liittolaisten kanssa. Ohjusten ja droonien tunkeutuminen jäsenmaiden ilmatilaan on juuri se tilanne, jossa tämä yhteistyö mitataan.

Mitä seuraavaksi

Jos tieto pitää paikkansa, seuraava askel on selvitys ja sen jälkeen poliittinen arvio siitä, oliko kyse tahallisesta teosta vai vahingosta. Naton vastaus riippuu tästä arviosta.

Keskeisiä avoimia kysymyksiä ovat se, onko tapahtuma vahvistettu viranomaislähteistä, mikä ohjus oli kyseessä ja miten Nato ja Puola arvioivat tahallisuutta.

Lue myös: Mielipide: Putin julisti, ettei Venäjä halua sotaa · Valtonen: kryptovarojen käyttö on estettävä · Viro sulkee rajanylityspaikat Venäjän kanssa.

Lähteet: Naton perustamissopimus (4 ja 5 artikla) · Nato · Puolan pääministerin kanslia.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä Naton 4 artikla tarkoittaa?

Sen mukaan jäsenmaat neuvottelevat keskenään, jos jonkin jäsenmaan alueellinen koskemattomuus, poliittinen riippumattomuus tai turvallisuus on uhattuna. Yksikin jäsenmaa voi pyytää neuvottelut.

Mitä Naton 5 artikla tarkoittaa?

Aseellista hyökkäystä yhtä jäsenmaata vastaan pidetään hyökkäyksenä kaikkia vastaan. Artikla ei laukea automaattisesti, vaan se edellyttää jäsenmaiden poliittista päätöstä, ja sitä on käytetty vain kerran, vuonna 2001.

Mitä tapahtui Przewodówissa vuonna 2022?

Ohjus osui Puolan Przewodówin kylään ja surmasi kaksi ihmistä. Selvityksen jälkeen arvioitiin, että kyse oli todennäköisesti Ukrainan ilmapuolustuksen ohjuksesta. Nato ei käyttänyt 5 artiklaa, vaan Puola kutsui koolle 4 artiklan neuvottelut.

Laukeaako 5 artikla, jos ohjus osuu jäsenmaahan?

Ei automaattisesti. Se edellyttää poliittista päätöstä, ja ennen sitä arvioidaan muun muassa sitä, oliko kyse tahallisesta hyökkäyksestä vai vahingosta.

Onko SNN vahvistanut Puolan tapahtuman?

Ei. SNN ei ole itsenäisesti vahvistanut tapahtumaa, ja artikkeli perustuu kerrottuihin tietoihin sekä Naton omiin menettelyihin ja aiempiin tapauksiin.