isänpäivä — SNN Suomen toimitus
Isänpäivää vietetään Suomessa marraskuun toisena sunnuntaina, ja tänä vuonna se osui 8. marraskuuta. Päivä on vakiintunut osaksi suomalaista juhlakalenteria: monissa kodeissa se tarkoittaa aamiaista sängyssä, vierailua isän luona tai yhteistä aikaa ilman sen kummempia suunnitelmia. SNN News Finland toivottaa kaikille suomalaisille isille hyvää isänpäivää.
Käsin tehdyt kortit ovat päivän ydin
Päivään liittyy vahva perinne, jota ei osteta kaupasta: lapset tekevät kortteja ja pieniä lahjoja itse. Kouluissa ja päiväkodeissa askarrellaan paperista, maalataan vesiväreillä ja kirjoitetaan runoja, joissa isä on tärkein – ja joiden lukemisesta moni isä muistaa vuosien päästä.
Yksi tällainen kortti päätyi tänä vuonna myös SNN Suomen toimitukseen: kouluikäinen lapsi oli maalannut vesiväreillä sydämen ja kirjoittanut viereen pienen runon, jossa isä on rakas, joka kertoo aina ilveksestä, tietää mikä kauppa valitaan ja vie lapsen salille lähellä Isokarhun kauppakeskusta. Runon lopussa toivotetaan hyvää isänpäivää allekirjoituksella – ja kysytään, eikö isälle pitäisi antaa käsin tehty kortti.
Juuri tällaiset kortit ovat juhlan ydin. Ne eivät maksa mitään, mutta niitä säilytetään laatikoissa ja kansioissa kymmeniä vuosia – ja ne kertovat samalla siitä, mitä lapset pitävät tärkeänä yhteisessä arjessa: yhteisistä tekemisistä, tutuista rutiineista ja siitä, että isä on paikalla.

Juhlaan kuuluu myös muistaminen
Päivä ei ole kaikille pelkästään iloinen. Monelle se on päivä, jolloin muistellaan isää, joka ei ole enää paikalla, tai isää, jonka kanssa yhteys on katkennut. Suomessa juhlapäivänä on tapana muistaa myös isovanhempia ja muita läheisiä, ja haudoilla käydään erityisesti iltapäivällä.
Päivä on myös muistutus siitä, että vanhemmuus on arjen työtä: koulukyydit, illalliset, läksyjen läpikäyminen ja se, että lapsella on aikuinen, jonka puoleen kääntyä. Juhlapäivänä tätä työtä kiitetään – usein lyhyesti, mutta sanoilla, jotka jäävät mieleen.
Miten juhlaa vietetään eri puolilla Suomea
Vietto vaihtelee perheittäin. Kaupungeissa moni perhe kokoontuu lounaalle, mökeillä puolestaan tartutaan yhteiseen tekemiseen: metsätöihin, kalastusreissuun tai pihakunnostukseen. Nuoret perheet suosivat yhteistä aikaa kodin ulkopuolella, kuten uimahallia, retkeilyä tai elokuvaa, kun taas osa perheistä pitää kiinni perinteisestä kahvipöydästä ja kakusta.
Yhteistä eri tavoille on se, että juhlaa ei mitata lahjojen määrällä vaan läsnäololla. Kauppojen mainokset saattavat antaa toisenlaisen kuvan, mutta kyselyt ja lasten omat kertomukset toistavat samaa asiaa: tärkeintä on yhdessä vietetty aika. Se on samalla vastaus siihen, miksi isänpäivä on säilyttänyt asemansa juhlakalenterissa vuosikymmenestä toiseen.
Korttien merkitys
Kortti on päivän symboli, koska se on lapsen oma teko. Kortissa näkyvät käsiala, värit ja ajatus – ja siinä on aina viesti, joka on kirjoitettu juuri tälle isälle. Moni isä kertoo säilyttäneensä ensimmäisen isänpäiväkorttinsa; moni lapsi puolestaan muistaa, että kortti piti antaa heti aamulla.
Siksi juhlapäivänä kannattaa pysähtyä hetkeksi sen äärelle, mikä päivässä on olennaista: kiitokseen ja yhdessäoloon. SNN News Finland toivottaa kaikille suomalaisille isille hyvää isänpäivää – ja kaikille lapsille rohkeutta antaa kortti, jonka itse teki.
Kuvat: lukijan lähettämä. Todennettu: Scandinavian News Agency Finland.
Lähteet: sisäministeriö – liputuspäivät.
Juhlan taustaa Suomessa
Päivää on vietetty Suomessa vakiintuneesti vuodesta 1987 lähtien, ja vuonna 2019 siitä tuli virallinen liputuspäivä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valtion virastot ja monet muut tahot nostavat siniristilipun salkoon isien kunniaksi. Päivän ajankohta on pysynyt samana: marraskuun toinen sunnuntai.
Ajankohta on herättänyt joskus kysymyksiä. Monissa maissa isää juhlistetaan kesäkuun kolmantena sunnuntaina, mutta Pohjoismaissa päivä ajoittuu syksyyn. Suomen lisäksi myös muun muassa Norjassa ja Ruotsissa juhla ajoittuu marraskuuhun. Käytäntö kertoo siitä, että juhlapäivien ajoitus on kulttuurisidonnainen asia: se rakentuu maan omasta kalenterista, eikä sen tarvitse noudattaa kansainvälistä mallia.
Mitä kouluissa ja päiväkodeissa tehdään
Kouluissa ja päiväkodeissa päivä näkyy askarteluna. Lapset maalaavat, leikkaavat, liimaavat ja kirjoittavat. Materiaaleina käytetään paperia, vesivärejä, kangasta ja luonnonmateriaaleja, ja lopputulos on aina yksilöllinen: kortti, jossa on sydän, tai pieni lahjapaketti, johon on kääritty lapsen oma piirustus.
Opettajien kokemuksen mukaan juuri se, että lapsi saa tehdä itse, on päivän tärkein opetus. Kortin tekeminen opettaa keskittymistä, hienomotoriikkaa ja toisen huomioon ottamista. Lapsi miettii, mistä isä pitää, mitä isä tekee ja millainen viesti olisi sopiva juuri hänelle. Näin syntyy pieni lahja, jossa on mukana ajatus.
Mistä vietossa on kyse
Monissa perheissä ohjelma on yksinkertainen: aamiainen, kahvi, yhteinen ruokailu tai retki. Kaupallinen puoli on näkynyt päivässä kasvavina mainoksina, mutta lasten ja aikuisten kertomukset palaavat samoihin asioihin – läsnäoloon, kiitokseen ja yhteiseen aikaan.
Päivään liittyy myös muistaminen. Monelle päivä tarkoittaa käyntiä haudalla, muistelee isovanhempia tai soittaa isälle, jota ei voi tavata. Samalla päivä muistuttaa, että perheet ovat erilaisia: osa lapsista asuu vuoroviikoin kahdessa kodissa, osalla on kaksi isää tai isäpuoli, ja osalla isä on kaukana työn vuoksi. Päivän viesti on yksinkertaisempi kuin moni luulee: tärkeää on, että lapsella on aikuinen, joka on silloin läsnä.
Lahjat: pieni on paras
Lahjojen osalta suomalaiset pitävät linjaa, joka ei ole muuttunut mihinkään. Kyselyiden ja kauppiaiden havaintojen mukaan suosituimpia hankintoja ovat pienet arjen lahjat: kirja, kahvipaketti, sukat, työkalut, kalastusvälineet tai lahjakortti yhteiseen tekemiseen. Arvokkaampien lahjojen sijaan moni valitsee ajanvieton: yhteisen lounaan, retken tai elokuvaillan.
Lapsille tärkein lahja on kuitenkin oma työ. Siksi kortti säilyy: se on helppo tehdä, se ei maksa mitään ja se kertoo enemmän kuin valmis tuote. Moni aikuinen muistaa vuosien jälkeen, millaisen kortin itse teki, ja moni isä kertoo säilyttäneensä korteista kasvaneen pinon.
Arjen kiitollisuus
Päivän merkitys on lopulta arkisempi kuin juhlapuheet antavat ymmärtää. Vanhemmuus on päivittäistä työtä, joka tehdään usein ilman yleisöä: herätykset, aamupalat, koulumatkat, harrastuskuljetukset ja illalla vielä läksyt. Juhlapäivä on yksi hetki, jolloin tämä työ huomataan ääneen.
Siksi päivään kannattaa liittää myös kiitollisuus ja yhteinen tekeminen. Se voi olla kortti, halaus tai yhteinen hetki. Parhaimmillaan päivä ei ole suoritus vaan muistutus siitä, mitä arjessa jo on – ja siitä, että lapsen kokemus läsnäolosta on lahja, jota ei voi ostaa.
Keskeiset tiedot isänpäivästä
- Ajankohta: isänpäivää vietetään Suomessa marraskuun toisena sunnuntaina – vuonna 2026 sunnuntaina 8. marraskuuta
- Perinne: lapset tekevät kortteja ja pieniä lahjoja itse koulussa, päiväkodissa tai kotona
- Vietto: yhteinen ateria, vierailu isän luona tai yhteinen tekeminen – lahjojen määrä ei ole keskiössä
- Muistaminen: päivään kuuluu myös isän muistaminen, jos hän ei ole enää paikalla
- Toivotus: SNN News Finland toivottaa kaikille suomalaisille isille hyvää isänpäivää
Lue myös: lisää kotimaan uutisia SNN Suomesta.
Isät eri elämäntilanteissa
Suomalaiset perheet ovat monenlaisia, ja siksi myös isyys näyttäytyy eri tavoin. Osa isistä on pienten lasten vanhempia, osa aikuisten lasten isiä, osa isoisiä. Moni jakaa arjen toisen vanhemman kanssa, ja moni hoitaa lapsiaan vuoroviikoin. Joidenkin isien työ vie heidät ulkomaille tai pitkiin vuoroihin, jolloin yhteinen aika rakentuu puheluista, videopuheluista ja viikonloppureissuista.
Kaikissa näissä tilanteissa toistuu sama asia: lapselle merkityksellistä ei ole se, kuinka paljon aikaa on, vaan se, että aika on läsnä. Tutkimuksissa ja lasten omissa kertomuksissa korostuvat pienet teot, kuten yhteinen aamupala, pelihetki tai se, että isä vastaa, kun lapsi soittaa.
Miten juhlaa on muistettu tänä vuonna
SNN Suomi vastaanotti tänä vuonna lukijan lähettämän kortin, jossa kouluikäinen lapsi oli kuvannut isäänsä omin sanoin. Kortti liittyy laajempaan joukkoon: joka vuosi suomalaisissa kodeissa syntyy tuhansia vastaavia teoksia, joissa lapsi kertoo, mikä isässä on tärkeintä. Ne kertovat saman asian, jota juhlapäivän viettoon on perinteisesti liitetty – kiitoksen ja läheisyyden.
Toimitus kiittää lukijaa kuvan lähettämisestä ja toivottaa kaikille isille hyvää juhlapäivää.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin isänpäivää vietetään Suomessa?
Isänpäivää vietetään Suomessa marraskuun toisena sunnuntaina. Vuonna 2026 se osuu sunnuntaille 8. marraskuuta.
Miksi isänpäivänä annetaan kortteja?
Kortti on perinteen ydin, koska se on lapsen itse tekemä. Kortissa näkyvät käsiala, värit ja ajatus, ja moni isä säilyttää niitä vuosia.
Mitä isälle voi antaa lahjaksi?
Perinteisesti isänpäivälahja on pieni ja henkilökohtainen: käsin tehty kortti, lapsen piirustus, yhteinen retki tai aikaa yhdessä. Kallista lahjaa tärkeämpää on läsnäolo.
Onko isänpäivä virallinen liputuspäivä?
Kyllä. Isänpäivä on Suomessa virallinen liputuspäivä: vakiintunut liputuspäivä vuodesta 1987 ja virallinen vuodesta 2019 lähtien. Liput nostetaan salkoihin isien kunniaksi marraskuun toisena sunnuntaina.
Miten isänpäivää voi muistaa, jos isää ei ole enää?
Monet käyvät haudalla tai muistelevat isää yhdessä perheen kanssa. Päivä voi olla myös rauhallinen hetki omien muistojen äärellä.




